| / Dabris-Andar / Maailma / Rusticania | alas |
RUSTICANIAN HISTORIASTA:
Vuonna 560 Rusticanian nuori kuningas Kadakithis teloitutti vallanhimoisinta aatelistoa ja riisti aatelin vallan itselleen Rusticanian valtiossa, avioitui naapurivaltio Regniffin edesmenneen kuninkaan veljentyttären kanssa ja marssitti Rusticanian armeijan Regniffiin valloittaen sen lyhyessä mutta verisessä vallanperimyssodassa. Samantien Rusticanian voittoisa armeija jatkoi marssiaan Belvoriin ja Ulekiin. Almor ja Laspin päättivät viisaasti alistua keisari Kadakithiksen alaisuuteen. Vain kolmen vuoden sotimisen jälkeen kuusitoistavuotias Kadakithis kruunattiin koko Bournen keisariksi Scribiksessä, Rusticanian pääkaupungissa.
Keisarin pitkään kestäneen hallintokauden aikana keisari henkilökohtaisesti uudisti melkein koko hallinnon riisuen aatelisilta suurimman osan näiden vallasta ja siirtäen sitä siviilivirkamiehille. Verotulojen ja merikaupan kautta Rusticanian valtio sai paljon tuloja, joita käytettiinkin tuhlailevasti tieteen, taiteen ja teknologian aloilla, mutta myös esimerkiksi suuren palkka-armeijan ylläpitoon. Voidaan myös pitää keisarin henkilökohtaisten taitojen ansiona, että Bournen keisarikunta kesti Belvorin ensimmäisen itsenäistymisyrityksen sekä sodan zakharalaisia vastaan.
Keisari Kadakithiksen mystinen kuolema kuitenkin aiheutti Rusticanialle ja koko Bournen keisarikunnalle suuren kolauksen, joka näkyy vieläkin kaikkialla. Vaikka keisari kuollessaan oli viidennellätoista vuosikymmenellään, ei hän kuollut luonnollista kuolemaa. Yhtenä hetkenä hän oli täysissä voimissa ja hetken kuluttua kuollut kuin kivi ilman haavoja tai vammoja. Kiistämättömäksi tosiasiaksi jää, että Keisari oli Bournea ylläpitänyt voima.
Uusi keisari Gurion Kadakithis II on kyennyt pitämään valtakunnan kasassa ja säilyttämään keisarikunnan, tosin vain juuri ja juuri. Valtakunnan osat ovat jatkaneet toimintaansa, joskin hiukan takkuillen. Valtakuntaa koettelevat monet ongelmat, ja vaikka Rusticanian hallinto onkin yrittänyt ongelmia peitellä, ovat monet kiinnostuneet silmät havainneet Rusticanian keisarinvallan murenemisen. Eräs murenemisen merkki olivat Almorin ja Belvorin yritykset irtaantua keskushallinnosta, mutta Belvorin toinen kapina kukistettiin kolmen vuoden taistelujen jälkeen aseellisesti ja Almor vetäytyi hankkeistaan taisteluitta.
Yhteenvetona voisin sanoa että Rusticania on vähitellen tippunut yhä syvempään lamaan keisarin kuoleman, sodan ja nälänhädän saattelemana. Kaiken lisäksi Gurion Kadakithis II alkaa itse jo olla vanha, eikä hänellä ole tiettävästi perijöitä. Ilkeämieliset huhut kertovatkin Gurionin takana tapahtuvasta valtataistelusta.
RUSTICANIAN TALOUS:
Rusticania tuottaa jonkin verran viljaa ja kalaa, mutta tämä ei ole talouden kannalta merkittävää. Tärkeimmät vientituotteet ovat aseet ja laivat. Vaikka aseiden ja laivojen myynnistä tuleekin Rusticaniaan paljon rahaa, eivät ne kuitenkaan ole talouden perusta. Suurimmat tulot Rusticaniaan tulevat laivausmaksuista ja muiden valtioiden maksamista verotuloista.
Rusticanian suuruus piileekin sen rahavaroissa. Palkka-armeija on jatkuvasti aseissa ja pystyy iskemään vastustajaan ennen kuin tämä saa kasattua joukkonsa. Rahoilla on myös varustettu Bournen laivasto, jolle ei löydy vertaa miltään maailman meristä.
Kuitenkin keisarillisen byrokratian hajottua ja nälänhädän iskettyä alkavat Rusticanian hovin varat vähitellen kadota pelkästään valtion pitämiseen pystyssä. Kaiken lisäksi yhä enemmän ja enemmän rappioituva maaseutu ja teollisuus eivät tuota riittävästi tuotteita tyydyttämään edes Rusticanian sisäisiä tarpeita, saatika sitten myytäväksi muualle. Myös suurikokoinen palkka-armeija vie runsaasti hupenevia rahavaroja, joten voidaankin sanoa, että Belvorin kukistaminen ja sieltä saadut ryöstösaaliit sen kapinoitua pelastivat Rusticanian katastrofilta.
RUSTICANIAN KULTTUURI:
Keisari Kadakithiksen aikoihin Rusticania oli tieteiden ja taiteiden keskus, sillä Keisari itse tuki molempia suurilla rahasummilla. Scribiksen Keisarillinen Akatemia ja Scribiksen Keisarillinen Taidekoulu ovat edelleen tärkeitä instituutioita Rusticaniassa, joskin myös täällä on näkysällä valtiolta saatavien varojen nopea katoaminen. Kaikesta huolimatta osa tieteellisestä ja taiteellisesta eliitistä on pysynyt Scribiksessä ja kaupunkia voidaankin silti pitää tieteen ja taiteen suurimpana keskuksena Bournen mantereella.
TUNNETTUJA RUSTICANIALAISIA:
Keisari Gurion Kadakithis II
Gurion on edesmenneen Keisari Kadakithiksen pojanpoika ja nykyinen keisari. Vaikka Gurion onkin jo täyttänyt yli yhdeksänkymmentä vuotta, ei hänessä näy heikkouden merkkejä. Päinvastoin. Yli puolivuosisataa kestänyt juonittelu ja vallanperimyskiistat ovat tehneet hänestä kovaksikeitetyn poliitikon. Koko ikänsä hän on ottanut osaa hovin juonitteluun ja perimyskiistoihin. Gurionin huhutaan olleen takana useissakin poliittisissa murhissa, mutta se ei ole mitään uutta keisarillisessa perheessä.
Keisarillisen perheen ongelmana on vanhenevan keisarin lapsettomuus ja siksi onkin huhuttu taustalla käytävästä valtataistelusta keisari Gurionin veljen sekä serkkujen ja muiden valtaa tavoittelevien tahojen välillä.
Gelain Kadakithis
Gelain on Gurionin veli ja Kadakithiksen viides pojanpoika. Veljensä keisariksi julistautumisen jälkeen Gelain on viettänyt hiljaiseloa, ja huhutaan, että hän suunnittelisi vallankaappausta. Ikää Gelaininille on kiertynyt 75 vuotta. Jos Gurion ei saa perillistä siirtyy virallinen perimysjärjestys Gelainille ja hänen pojalleen Kadamarille ja tyttärelleen Kadarialle. Gelainin iän huomioiden he ovat vahvoja ehdokkaita keisariksi.
Sanwel ja Kanwel Kadakithis
Kenwel oli Kadakithiksen kuudes pojanpoika ja Gurionin ja Gelaininin velipuoli. Yhdessä kaksoisveljensä Sanwellin kanssa Kanwel muodosti hoviin vastapainon velipuoliensa valtapyrkimyksille. Kanwel ja Sanwel joutuivat kuitenkin Scribiksessä murhayrityksen kohteeksi, ja Kanwel kuoli. Huhutaan, että myös Sanwel olisi haavoittunut, sillä hän on lukkiutunut omaan palatsiinsa vartioiden ympäröimäksi, eikä häntä ole nähty pitkään aikaan. Sanwel on kuitenkin vannonut kostavansa veljensä surman syylliselle, kuka hän sitten onkin. Todennäköisimmät vaihtoehdot taitavat olla Gurion ja Gelain. Ikää Sanwellilla on jo 73 vuotta. Pahat kielet kuitenkin puhuvat, että kuollut olisi ollut Sanwel, ja että Kanwel esiintyy nykyisin veljenään...
Macellus Kadakithis
Macellus on Kadakithiksen nuorin pojanpoika. Itse asiassa häntä voi oikeasti kutsua nuoreksi veljiensä rinnalla, sillä hänellä ei ole ikää kuin 43 vuotta. Hänet on aina tunnettu älykkäimmäksi Kadakithiksen perillisistä. Ainakaan terve järki ei ole häntä kokonaan hyljännyt, sillä heti kuultuaan Keisarin kuolemasta hän pakeni maasta välttäen serkkujensa kohtalon. Tällä hetkellä hänen arvaillaan olevan jossain päin Laspinia tai Almoria.
Marsalkka Rene Foye
Entinen leskimies, ammattisotilas ja paroni Foye, joka on noussut merkittävään asemaan Belvorin kapinan ansiosta. Foye tunnetaan tehokkaana miehenä, joka nousi nopeasti armeijan arvoasteikossa. Belvorin sodassa hän sai marsalkan arvon ja eteläisen armeijan komentajuuden ohi monen vanhemman upseerin. Hän kuitenkin menestyi ja sai prinsessan ja puoli valtakuntaa, niin kuin kateelliset kielet sanovat. Tosiasia on että avioliitto Lady Livio di Salierin kanssa toi hänelle herttuan arvon ja laajat maat.
Marsalkka Jacques Qatan
Suuri sotaherra, Belvorin sodan marsalkka ja kreivi keräsi taisteluissa kunniaa ja mainetta. Rusticanian kaartin ansiokkaat hyökkäykset pohjoiseen Belvoriin olivat Qatanin johtamia - samoin kylänpoltot ja teurastukset maaseudulla. Yli viidenkymmenen vuoden ikään ehtinyt Qatan on aikoinaan nähnyt jopa zakharalaisten maihinnousun, mikä on eittämättä kasvattanut ja kovettanut miestä. Tuottavien kultakaivosten ja kankaanvärjäämön omistajana kreivi Qatan kuuluu Scribiksen rikkaimpiin henkilöihin. Nykyään marsalkka Qatan toimii Belvorin kuninkaan Hänschen Schnautschbartin neuvonantajana.
Warrus Garris, keisarillinen hovimaagi
Kun vanha keisari vielä eli, nähtiin hänen vierellään usein tämä tumma hahmo. Hovivelhoksi häntä kutsuttiin ja kaikkialla väistettiin, kun tarkkaavaisesti ympäristöään tutkiva vanhus liikkui ihmisten keskuudessa. Oli kuin hän olisi nähnyt enemmän kuin muut. Kun keisari kuoli, katosi myös Garris, ilmestyen vain Belvorin maapäiville Keisarin testamenttia toteuttamaan.
Nyt Warrus Garriksen mahdin kerrotaan olevan jällen nousemassa milloin missäkin salaisessa ja kaukaisessa Bournen kolkassa. Garris ei koskaan ollut hovin maageista ainoa, mutta vahvin hän aina oli. Viime vuosien ajan on huomattu Scribiksen kaupungin viisaiden katoavan. Sanotaan, että Garris on imenyt taikuutensa avulla velhojen ja oppineiden sielut itseensä ja kasvanut siten mahdissa yli tavallisen kuolevaisen. Kerrotaan, että Garriksella on kyky orjuuttaa valtakuntia, tuhota linnoja silkalla vihallaan ja alistaa miehet tahtonsa alle. Jotkus sanovat tällaisia tarinoita saduiksi, mutta todellisuudessa harva tahtoisi olla paikalla kun Warrus Garris palaisi.
Oskar Ulrich, runoilija ja elämän sankari
"Kerro miten kauas linnut lentävät/ kerro mihin entävät/ annan kaipuun nousta pilviin/ ja taas hetken elänyt oon!"
Keisarin lähettiläs, rusticanialainen panimonomistaja ja elämäntaiteilija, örkkimiesten oikeuksien puolestapuhuja, kaupunkien kulttuurikerman särpijä ja talonpoikaisromantiikan tuntija, ajattelija ja runoilija. Kaikkea tuota on Oskar, ellei enemmänkin. Kaikkea, mitä kuka tahansa örkkimies tahtoisi olla. Neidot kautta Bournen huokailevat runoteosten äärellä, mutta Oskar Ulrich ei ole vain romantiikannälkäisten aatelishupakoiden hetkeksi esiin nostama ilmiö: Ulrich on tiennäyttäjä, tieteen ja taiteen, itse asiassa koko bournelaisen ajattelun, uranuurtaja. Mies, örkki. Nero. Hänen nimensä tullaan muistamaan.
| / Dabris-Andar / Maailma / Rusticania | ylös |
| päivitetty 28.1.2003 23:04 | © Maahinkainen ry |