Dabrii-Andarin örkkikuningatar Hildegard von Nefecziir tunnetaan hyvin päättäväisenä ja pätevänä naisena. Belvorin sodasta Hildegard pysyi ulkona saaden palkkiona kuningaskuntansa. Toiset pitävät tekoa taitavana politisointina, joka pelasti Dabriin ja Andarin tuholta. Toiset pitävät tekoa petoksena ja pelkurimaisuutena. Kuningaskunnan myötä Hildegard on jatkuvasti vahventanut asemiaan ja Dabrii-Andar onkin tällä hetkellä ehkä Bournen toisiksi vahvin kuningaskunta heti Rusticanian jälkeen. 3 kuukautta sitten Hildegardille syntyi perillinen Gunhilda, kaunis vihreä örkkityttö.
Hänen korkeutensa kuningas Otto on kuningattaren puoliso ja lapsen isä. Silkka viisaus paistaa Oton silmistä, monasti onkin arveltu hänen olevan örkeistä oppinein. Ajoittain saa hovi kuulla kuningas Oton puheita ja mietelmiä, ja osataanpa sellaista odottaa myös käsillä oleviin uskollisuusjuhliin.
Elgerin juuret ovat syvällä Dabris'ssa ja hyvämaineisesta kauppiassuvusta on hän esiin kasvanut. Viisaista puheistaan hänet kilturivuosiltaan muistetaan. Nykyisin Elger kuitenkin puhuu vain vähän politiikasta julkisesti. Vaimo Rithan hoitaessa lapsia kotona, Elger nimittäin toimii Dabris'n linnassa itse kuningattaren neuvonantajana. Ihmisenä kuningatar Hildegardin valtaistuimen vierellä hän varmasti huolehtii myös, että rotujen välinen tasa-arvo Dabris-Andarissa säilyy.
Linnan kirjuri ja heraldi jo parin vuosikymmenen ajan, Sir Davorin vanhempi veli. Nuoruudessaan oli yksi kuuluisimmista ritareista Dabriin alueella, mutta loukkaannuttuaan kykenemätön kantamaan sotisopaa. Ajan myötä luopunut suurimmalta osilta Sir etuliitteestä ja miekan kantamisesta vaikka onkin niihin yhä oikeutettu. Magnus tunnetaan tinkimättömänä ritarihyveiden puolustajana ja jokainen kelvoton ritari (tai sellaiseksi aikova) saa kyllä kuullu puhuttelun siitä millainen ritarin pitää olla. Asenteensa mukaan Magnus tunnetaankin rehellisena ja oikeudenmukaisena miehenä.
Dabriilainen kauppias, naimisissa linnan heraldin Magnus von Felarin kanssa. Nähdään usein liikkuvan apulaisensa Bertha Biandan kanssa etsimässä kauppakumppaneita rehdin liiketoiminnan harjoittamisen mielessä. Vaikka onkin lady, ei halua häntä siten kohdeltavan, vaan ennemminkin ihan tavallisena kauppiaana.
Lady Alienor de Talaver on kuningattaren lakeija ja aikaansaava nainen. Hänen kauttaan kulkevat kaikki kuningattaren puheille haluavat ja häneen kuningatar luottaa. Lady Alienorin elämä on selvästi jälleen hyvällä mallilla ja hän on selvästikin päässyt yli miehensä kuolemasta.
Judith tunnetaan kuningattaren pitkäaikaisena ja luotettuna palvelijana. Hän vastaa suurimmasta osasta kuningattaren henkilökohtaisia asioita, mutta toimensa ohella on Judithille annettu tehtäväksi myös hovineitojen kouluttaminen ja vahtiminen, mikä ei ole kaikkien neitojen mieleen sillä Judith on rahvasta. Judith tunnetaan maanläheisenä ja lempeänä ihmisenä.
Kuningattaren airut. Kun hoviväen on mieli puhutella kuningatarta, on hyvänä tapana tehdä se airuen kautta. Näin Sir Alexander pitää huolen, että hovin arvokkuus säilyy ja asiat kulkevat niin kuin niiden tahdotaan kulkevan. Täsmällisenä ja pikkutarkkana tunnettu airut on suvultaan aatelinen ja kunniallista dabris'laista väkeä.
Galeg on kuningattaren henkivartija. Hän on alkujaan ulekilainen soturi, joka on verivalalla vannonut palvelevansa von Nefecziir'n. Harvoin poistuu kuningattaren viereltä ja tarjoaa tylyn kohtelun niille jotka lähestyvät kuningatarta ilman lupaa. Vaarallinen mies.
Kunniallinen ja hyvätapainen ritari Sir Louis de Mandaluz on palvellut Hildegardia joitakin vuosia ja ehtinyt talven kuluessa naimisiin lady Jolanda de Boianon kanssa. Onnelliselta vaikuttava pari, vaikkakin jokin on tuntunut painavan ritarin mieltä viime aikoina.
Lady Jolanda de Boiano on nuorikko kauneimmillaan, Sir Louis de Mandaluzin säteilevä vaimo. Ennen avioitumistaan hän oli vuosia yksi Hildegardin hovineidoista ja tuntee siis linnan ja sen asukkaat hyvin.
Robert on reipas nuorukainen, joka on palvellut herraansa Sir Louis de Mandaluzia esimerkillisesti eikä ole antanut aihetta moitteisiin sen paremmin juopottelulla kuin muillakaan paheellisilla teoilla. Hänet on nähty myös auttelemassa auliisti naisten töissä, mikä ei hänen arvoaan laske ainakaan hovin neitokaisten joukossa.
Lady Floralie von Tiershain on lady Jolanda de Boianon kamarineito, palvelustyttö ja uskollinen seuralainen. Sievä ja herttainen, jonka hipiää äidiltä peritty vihertävä väri kaunistaa somasti. Hän on seurallinen tyttö ja ehtinyt hovivuosiensa aikana nähdä ja kuulla monenmoista. Jos mukana tulisi vielä hiukkasen maata tai muuta perintöä, olisi isä-Ingelmarin tai ehkä Hildegardin ovella jono potria sulhasehdokkaita, mutta eipä ole omaisuutta Floralien näköpiirissä.
Sir Loff kuuluu Dabris'n hovin vanhempiin asukkeihin. Herran kasvoilta saattaa lukea niistä monituisista sodista, joissa tämän miekka on joutunut työhön. Eikö ole maailman sodilla loppua, eikö jo pian saada rauhaa näille vanhoille ritareille?
Lady Swanhilda von Schäufelain on vanhempi paronitar Gunhild von Schäufelainin nuorista örkkityttäristä, jotka vain kaksi talvea sitten saapuivat kuningatarta tämän hoviin palvelemaan. Swanhilda on huomattavasti pikkusiskoa hiljaisempi ja rauhallisempi, mutta yhdessä heidät kyllä sisaruksiksi silti tunnistaa... Swanhilda on kuningatar Hildegardin kamarineito.
Lady Gunilla von Schäufelain on nuorempi kuningatar Hildegardin hoviin saapuneista paronitar Gunhild von Schäufelainin örkkityttäristä. Jo puolitoista vuotta on Gunilla ehtinyt hovineitona kuningatarta palvella. Lady Gunilla on isosiskoaan seurallisempi ja pirteällä olemuksellaan tuo väriä linnaan myös näillä kylmillä talvipakkasilla.
Örkkineito on elänyt linnassa kuningattaren hovineitona miltei kuusi vuotta, ja kaikki tuntevat hänet hyväntuulisena ja tuikkivasilmäisenä neitona. Lukuisat ritarisherrat ovat vuosien aikana piirittäneet neitoa, mutta kovin turhaan jokainen. Lienee hänellä jo mielitietty sydämessänsä Viime päivinä Fiammetta-neito on kuitenkin ollut allapäin ja onneton. Ritari Karlin kauhea turma lienee nuoren neidon mieltä järkyttänyt.
Niin kuin monen, oli myös nuoren Belinda-neidon määrä saapua Dabris'n suureen hoviin oppia saamaan. Monesti on hänet nähty juuri linnanpihan puutarhojen tienoilla ja siksi lienevät kukat ja kasvit lähellä sydäntään. Kerrotaan, että Lady Belinda on sukua itselleen korkean kuningattaren lakeijalle ja sen tähden hyvissä väleissä muidenkin kuningattaren lähimpien kanssa.
Aatelisneito Viola on elänyt kuningattaren hovinaisena kesästä saakka. Linnassa hänet tunnetaan avuliaana ja ystävällisenä neitona. Hän on ollut opissa Pyhän Johannan luostarissa ja kuuluu olevan taitava käsikirjoitusten kuvittaja.
Linnan pappi Guy de Renard on alunperin kotoisin villeiltä Ulekin vuorilta. Tämä lempeä Ukon asialla oleva örkkimies on tunnettu luotettavana henkilönä, jonka puoleen monet hädässään kääntyvät.
Fabiola on linnan papin Guyn vaimo. Nuori pari on selvästikin vielä toistensa lumoissa, eivätkä he ole antaneet ilkeiden juorujen häiritä liittoaan.
Kuningattaren henkilääkäri, mutta koska kuningatar Hildegard tarvitsee lääkäriä erittäin harvoin, toimii mestari Herve kaikkien linnan asukkaiden yleislääkärinä. Vanha ja hieman höppänä mies, joka yleensä pysyy kammiossaan ottamassa vastaan potilaita, mutta joskus myös kuljeskelee pitkin linnan käytäviä itsekseen mumisten. Hän on kuitenkin erittäin pätevä lääkäri, ja ainoana lääkärinä Dabris'ssa, toimii myös apteekkarina. Huhun mukaan hän on oikeasti jo yli 60-vuotias. Toisen huhun mukaan hän on alunperin kotoisin Laspinista ja kolmannen mukaan Almorista. Joka tapauksessa hän ei ole syntyjään Dabris'lainen. Leskimies, oli naimisissa Dabris'laisen lääkärin tyttären kanssa. Liitosta jäljellä 14-vuotias tytär, Olivia, joka on linnan kätilön oppilaana. Herra Hervellä oli Dabris'hin saapuessaan myös poika, Oliver, ilmeisesti aiemmasta liitosta ja isänsä tapaan lääkäri, mutta hän katosi sodan aikana.
Linnanisännäksi kutsutaan sellaista herraa, joka pitää huolen muonituksesta, hovikeittiöstä ja kaikesta juomaan liittyvästä. Aikanaan on mestari Simon saanut korkealta kuningattarelta jopa laakeriseppeleen ensiluokkaisten kestipöytiensä ansiosta. Simon-herra on örkki parhaassa iässään ja aviossa linnankaartin kapteenin Augustan kanssa. Kerrotaan, että niin on Simon mieltynyt kiiltävään, että kerran kulutti koko omaisuutensa korujen hankkimiseen.
Ei ole linnaa eikä hovia ilman kaartia, joka siitä huolen pitää. Augusta-rouva on jämäkkä ja peräänantamaton örkki. Hän komentaa linnankaartia rautaisella kädellään. Usein muistellaan arvoisalla kapteenilla olevan jopa piiska, jolla hän kurittomia kaartilaisiaan suomii. Ei ole hyvä joutua Augusta-rouvan vihaamaksi. Viime aikoina Augusta on näyttänyt kiireistäkin kiireisemmältä: kaartilaisten on oltava tarkkana, kun kuningatar kestitsee vieraitaan.
Vääpeli Mathes Hespel on Dabris'n kuninkaallisen kaartin majoitusmestari. Ahkera ja tunnollinen on hän työssään, minkä vuoksi on kuningatar Hildegardin linnankaarti ylpeys koko Dabris'ssa. Siksikin hyvä ihminen hän on, että pari vuotta sitten otti Mathes vaimokseen nuorena leskeksi jääneen Fronikan. Onnellisesta ja Ukon siunaamasta liitosta on Mathesilla nyt myös puolivuotias poika.
Arman on syntyperäinen Dabris'lainen, joka on ollut kaartilainen melkein koko ikänsä ja palvellut aina tunnollisesti ja rikkeettä. Sodan aikana hän oli puolustamassa Dabris'ta ja pääsi mm. ihailemaan Ulekin armeijan ohimarssia. Huhun mukaan hän on kaartin komentaja Augusta Andorfin luottomiehiä, mutta on ylennyt silti vain kersantiksi. Kersantti Ducastaing on usein partioimassa kaupungin katuja, ja hän on tunnettu ja pidetty henkilö Dabris'n rahvaan keskuudessa. Vaimo Menie Ducastaing, jonka kanssa yksi lapsi, Lilane.
Menie saapui Dabris'hin juuri, kun sota oli syttymässä. Maantierosvot olivat tappaneet hänen miehensä, mutta hän meni pian uusiin naimisiin kaartin kersantti Arman Ducastaingin kanssa. Parilla on tytär nimeltä Lilane. Menie työskentelee kaartin huoltojoukoissa ompelijattarena. Muiden kaartilaisten vaimot pitävät häntä mukavana ihmisenä, joka on aina valmis auttamaan ystäviään.
Linnan kaartin valiomiehistöön kuuluva Bernard Caspase on noussut urallaan vauhdikkaasti. Hän tullee vielä saamaan ylennyksen, jos toisenkin, ehkäpä hän joku päivä on kaartin kapteeni. Naimisiin tämä nuorimies ei ole vielä ehtinyt. Eikä hänen ole kenenkään neidonkaan kanssa nähty seurustelevan. Tässäpä oiva vinkki linnan nuorille neidoille.
Kaartilainen, joka on tunnettu lähinnä siitä, että hän tekee mitä käsketään ja muina aikoina välttelee kaartin upseereja. Melko hiljainen mies, joka yleensä vain murahtelee, mutta joskus myös hymyilee jollekin omalle ajatukselleen.
Kaartilainen, jolle ei ole odotettavissa ylennystä ennenkuin tämä oppii olemaan nukkumatta vartiossa. Moni on kysynyt, miten tämä on päässyt edes kaartiin. Selitykseksi on annettu monenlaisia tarinoita, mutta yleisin taitaa olla se, että miehen vanhemmat ovat tärkeässä asemassa Hildegardin hovissa, linnan hygieniavastaavina.
Mies, jonka tulevaisuus voi olla lupaavakin, jos vain jatkaa oikealla asenteella palvelustansa linnan kaartissa. Oswaldia on aina kiehtoneet kaikki mekaaniset kilkkeet ja laitteet ja näin ei olekaan ihme, että hän pyörii normaalisti esimerkiksi linnan nostosillan mekanismien sekä sotakoneiden kimpussa.
Ricardo on sir Xavierin veljenpoika. Sir Xavier hallitsee viljavaa ritarikuntaa etelässä, aivan Andarin kupeessa. Ricardo on elänyt linnassa kirjurin opissa jo vuosia. Aina ei kirjuri kuitenkaan kiitoksia äkkipikaisesta oppilaastaan lausu; taitavat nytkin olla Ricardon mietteet aivan muualla, Pyhän Rurikin juhlaan saapuneissa neidoissa kenties?
Hyvin on Dabris'ssa tunnettu Fronikan Habkaergenin tuhkimotarina. Harva kuitenkaan hänet henkilökohtaisesti tuntee. Ennen sotaa toi belvorilainen seikkailijaritari Bolengier tämän maalaistytön vaimokseen Dabris'hin. Vuosia odotti Fronika turhaan miestään takaisin sodasta. Heitteille olisi hän suru-uutisten tultua jäänyt, ellei linnankaartin hyvä majoitusmestari Mathes Hespel olisi häntä vaimokseen pyytänyt.
Tuo salaperäinen nuori neito, jonka nimeä ei moni tunne. Jos painaa mieltäsi pulma ja ahdistus, käänny neiti Kuuvalon puoleen. Hänen kristallipallonsa ei ole koskaan erehtynyt, ja kerrotaan, että ennuksiaan on rientänyt kuulemaan jopa hänen korkeutensa kuningas Otto.
Kova työmies on Jens ja kaikin puolin kunnon palvelija. Hän tietää missä rahvaan paikka on, tekee työnsä, eikä pidä itsestään ääntä.
Jensin vaimo, joka viihtyy hänen seurassaan sen minkä vain töiltään ehtii.
Kauppias Humbertin ainoa poika Hans sai ritarinarvon vanhalta paroni Gerardilta viime syksynä. Sir Hans on luonnollisesti uudesta asemastaan kiitollinen ja ylpeä vaan vielä ylpeämpi on isä Humbert. Sir Hans tiedetään ystävälliseksi ja hyväluontoiseksi, hieman ujoksi nuorukaiseksi.
Humbert on Dabriilainen kauppias, jonka isä oli aikanaan tunnettu ja arvostettu kiltamies. Hänen perujaan on Humbertinkin nauttima kunnioitus ja luottamus kauppiaitten keskuudessa. Humbert tunnetaan paikkansa tuntevana ja rehellisenä miehenä, jonka sanaan voi aina luottaa.
Tomera dabriilainen kauppias, joka jatkoi siitä mihin tämän miesvainaa kaupankäyntinsä jätti. Kauppias, jolta löytyy yleensä se mitä ostaja oli etsimässä (vaikkei ostaja sitä aina heti itse näekään).
Örkkipapitar Hulda Temelar on pitkään toiminut linnan papin avustajana. Bratovius piti häntä suuressa arvossa ja antoi hänen usein toimittaa Ukonpalvelukset. Viime aikoina linnan nuori pappi Guy de Renard on ottanut tämän tehtävän hoitaakseen, eikä Huldan saarnoja ole enää kuultu.
Monessa kaukaisessa paikassa tunnetaan Dabris kenties parhaiten oivasta kuningattarestaan mutta mainio lasitaiteensa ei liene kaukana jäljessä. Juuri mestari Dobriovicin kaltaisten miesten ansiota tämä onkin, sillä Dranca-herra on lasinpuhaltajien ja linssinhiojien killan mestari. Aikanaan Dobriovic oli eräs nuorimmista koskaan nimetyistä mestareista ja nyt, joitakin vuosia vakavoiduttuaan, hän varmasti luo ihastuttavimpia kristalleja ja linssejä kaukokatsontaa varten. Monet muistavat, kuinka vuosia sitten huhuttiin Dabris'n linssinhiojien käyneen melkoiseen uhkayritykseen: mestari Drancan johdolla he hioivat suurennuslinssiä, jolla oli läpimittaa enemmän kuin kolmella miehellä yhteensä pituutta!
Ennen sotaa palveli Greger Heykin kunniakkaasti kuningatar (silloisen herttuatar) Hildegardin linnankaartissa. Belvorilaiset juuret kuitenkin veivät Gregerin sotaan ja huhut rintamalta kertovat Gregerin miekan puolustaneen maataan koko kaartin edestä. Sodan jälkeen ei Gregeriä kuitenkaan ole Dabris'ssa näkynyt. Kysymällä selviää syykin. Sotamuistojen sijaan saa Gregeriltä kuulla Ulekissa häntä odottavista terveistä lapsista ja kauniista vaimosta.
Sepänkisälli Rolf on tullut Dabris'n kaupungista linnan porteille etsimään töitä itselleen. Tämä lihaksikas ja komea nuorukainen saapui linnaan nuoren tytön ja pojan kanssa.
Lucida on kauppias Belvorin ja Rusticanian alueelta. Nuoresta iästään huolimatta hänellä kuuluu olevan huomattavia omaisuuksia.
Ritarismiehet ovat aina neitojen mieleen. Siksi lienee nuori Sir Eglebert myös lukuisien haikeiden katseiden kohde. Tämä örkkiritari ratsasti hoviin andarilaisen kauppias Agerbandtin toverina. Kilvoitteleva ja leikkisä on Sir Eglebert ja sotakentillä kunnostautunut myös.
Nuori naisritari, joka on etsimässä itselleen henkilöä, jolle antaa miekkansa käytettäväkseen. Huhut kertovat nuoren ritarineidon ongelmista kauppiasisänsä kanssa.
Andarilainen Immanuel-herra on jo hyvän aikaa harmaantunut mutta kuuleman mukaan yhä kauppiaista viekkain. Aseet ja haarniskat ovat hänen alaansa, niitä hän suurille herroille kauppaa. Eittämättä kuuluu suunnitelmiinsa Dabris'n hovissakin kaupanteko, ehkä jopa itsensä kuningatteren kanssa.
Mestari Philippe Apoptosta on kasvanut yhdeksi suurimmista zakkharankaupan hoitajista. Hänen kauttaa kulkevat niin monet kankaat ja korut kuin myös ruokatavarat.
Andarilaisen kauppiaan Philippe Appoton salaperäinen vaimo Grite tuli miehensä mukana Dabris'hin jo puoli vuotta sitten. Tuon ajan Grite on asunut vieraana Hildegardin linnassa. Kauppias on Gritekin luonteeltaan ja hyvää seuraa, sillä hyvin elävästi hän osaa kertoa asiasta kuin asiasta. Philippen läsnäollessa Grite kuinkin vetäytyy taka-alalle ja jättää puhumisen miehelleen.
Rikas Andarilainen kilturi ja kauppias, joka on saapunut Dabris'hin Andarin pormestarin lähettiläänä. Oli mukana neuvostossa, joka johti Andaria sen jälkeen, kun herttua Kurt oli julistettu maanpetturiksi. Rehellisen ja kunniallisen miehen maineessa, vaikka onkin kauppiaiden killan jäsen. Ei kuitenkaan ole ammatiltaan varsinaisesti kauppias, vaan hallinnollinen virkamies, joka on ansioillaan ylennyt peräti Andarin kaupungin rahavoudiksi asti. Vaimon nimi Amandine, ei lapsia.
Kauniiksi mainittu nainen Andarista. Kilturi Père Magloiren vaimo, saapunut Dabris'hin miehensä mukana. Parilla ei ole lapsia. Huhun mukaan Amandine on köyhistä oloista lähtöisin, eikä ole hienoa sukua. Joka tapauksessa hän on harvinainen nainen, sillä hän työskentelee miehensä rinnalla hänen sihteerinään.
Kauppias Marina von Falarin apuri on puoliörkki, joka toimi sodan aikana Andarin kaupungin kaartissa. Pahat kielet tosin kertovat, että hänen uransa kaartilainsena loppui äkillisesti. Huhut ovat huhuja.
Paroni Ragnas nousi arvaamattomaan arvoon naidessaan vanhan Sir Ussia von Hustin tyttären Marianin. Paronitar Marian oli jäänyt jo kerran leskeksi ja oli hyvinkin seitsemännellä kymmenennellä astuessaan Ukonpyörän eteen itseään puolta nuoremman Ragnasin rinnalla. Paroni Ragnasin taustasta voidaan olla monta mieltä, mutta paroni hän totisesti on, ja on silminnähden päättänyt olla asemansa mukainen. Paroni Ragnas vaatii moitteetonta käytöstä ja kunnioitusta alemmiltaan eikä tuota rohkeaa, päättäväistä ja itsevarmaa miestä parane vihastuttaa.
Vanha rouva Marian on tulossa linnaan miehensä Ragnasin kanssa. Heidän liittonsa herätti aikanaan ihmetystä, mutta rakkaus ei välitä ikäeroista. Marianin elämänkokemus ja viisaus olisi varmasti tarpeen monelle nuorelle tytönhupakolle.
Marek tunnetaan hyvänä ritarina ja kunniallisena miehenä. Tavallisena ritarina häntä ei kuitenkaan voi pitää. Hän on paljon oppineempi kuin useimmat ja opiskellut Scribiksen yliopistossa. Lisäksi hän on julkisestikin tunnustanut rukoilevansa zakharan jumalia, ja on siten suuri kammotus kiihkomielisille Ukon palvojille. Siitä huolimatta, tai ehkä sen takia, hän on naimisissa Laspinin kuninkaan Laseirin tyttären Belitan kanssa. Lisäksi Marek tiedetään kuningatar Hildegardin henkilökohtaiseksi ystäväksi.
Jos nimi on Schnautschbart, on kohtalo suuri. Tämä on tiedetty Leopold Schnautscbart Vahvan ajoista, tuon Belvorin kuuluisan ensikuninkaan, joka yhdisti maat ja talonpojat. Vielä kytee suvun maine, joskin katkeruus on värjännyt sen vaakunan: nuori kuningas Hänschen Schnautschbart hallitsee Belvoria, mutta viekö nälänhätä ja kurjuus vielä kruunun häneltäkin? Armand-herra on mies miehen iässä, mutta vielä pelkkä aseenkantaja. Eikö ole isäntänsä Sir Marek tyytyväinen oppilaansa saavutuksiin? Eikö olisi jo aika lyödä suuren suvun nuorukainen oikeaksi ritariksi?
Runosieluisuudestaan kuuluisaksi tullut örkkiherra sir Abicor, jonka maat sijaitsevat Dabriin Ulekin vastaisella rajalla. Sir Abicorin runous on kuitenkin hieman synkistynyt hänen vaimonsa menehdyttyä kulkutautiin viime talvena.
De Martorellin perheen vanhempi veli, joka katosi sisällissodan melskeissä ja julistettiin kuolleeksi, kun hänestä ei kuulunut mitään moneen vuoteen. Palasi kuitenkin takaisin Dabris-Andariin muutama kuukausi sitten hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
Raphaella-rouva ehti jo pukeutua lesken suruhuntuun, kun sodassa kadonnutta Sir Francescoa luultiin kuolleeksi. Sen jälkeen Raphaella auttoi de Martorellin nuorempaa veljeä saamaan läänitystensä asiat hallintaansa ja omistautui surussaan tämän auttamiseen. Ukko oli kuitenkin armollinen ja näytti Sir Francescolle polun takaisin kotikartanon lämpöön. Raphaella-rouva on omalta suvultaan de Palamedez. Joskus hänkin kertoo, kuinka kaipaa synnyinseutunsa tuttuja maisemia.
De Martorellin suvun nuorempi vesa, joka huolehti sukunsa maista hänen isoveljensä oltua pitkään kadoksissa. Pidetty mies sekä aateliston että talonpoikien keskuudessa.
Sir Hertil Lomeir on ritari Ragnas von Hustin mailta. Ylpeä on Hertil ritariudestaan - jopa niin, että elkeiltään saattaisi häntä hetken belvorilaiseksi erehtyä luulemaan. Ilkeät huhut kertovat hänen kuitenkin olevan vain pahainen kauppiaan poika, joka ei sodassa koskaan ollut tarpeeksi lähellä vihollista tätä miekalla osuakseen. Jos sodasta hänen kanssaan kuitenkin alkaa keskustelemaan, erehtymättömästi kaiken kokeneen tunteella hän sen kauheuksista silti kertoo.
Lilja Fenheims on syntyisin Belvorista. Vajaa puoli vuotta sitten tyttö siirtyi Javier de Saresin palveluksesta sir Hertil Lomeirin palvelusneidoksi. Tunteikkaalta neitokaiselta hän vaikuttaa.
Perinteikkään ja kunnioitetun suvun nykyinen päämies ritari Ethelred oli sodan aikana vapaaehtoisena taistelemassa kaukana läntisen Belvorin mailla ja saavutti siellä mainetta urhoollisena taistelijana. Kerrotaan, että hän osallistui onnettomaan Sikkimin taisteluunkin. Maineen ja kunnian lisäksi ritari Ethelred kuuluu tuoneen retkeltään myös itselleen vaimon.
Ritari Ethelredin vaimosta ei tiedetä seudulla paljoakaan. Hän on kuitenkin ritarilleen rakas, ja se kertoo jo paljon. Silje-rouvan hymy on lempeä ja silmät surumieliset; kuten niin monet muutkin, lienee hänkin kokenut kovia sodan aikaan Belvorin mailla.
Lorend on Dabriin eteläpuolella sijaitsevan ritarikunnan haltijan, Leonard dHautevillen toiseksi vanhin poika. Hän ratsasti sotaan isänsä ja veljensä rinnalla ja jatkoi vapaaehtoisena taisteluita pitkään. Sir Lorend tunnetaan ritarillisena ja urheana nuorukaisena, jonka hymy on lämmin ja käytös moitteettoman kohtelias. Hänen silmänsä saavat monen neidon sydämen läpättämään, mutta Lorendin sydän lienee jo varattu
Paroni Gerardin vanhin tytär Lucia on juuri astunut neidonikään. Huhujen mukaan vanha paroni ehti järjestää tyttärelleen aviomiehen ennen kuin astui itse Ukon maille. Neito itse vaikuttaa huolekkaalta ja murhemieliseltä; tämän kauniissa silmissä asuu suru, jota moni ritari tahtoisi hälventää. Nähtäväksi jää, onko huhuttu aviomies jo linnassa vastassa morsiantaan, vai onko huhu pelkkää puhetta.
Paroni Gerardin nuorin tytär on kuuleman mukaan luvattu Pyhän Johannan luostarille ja hän kuuluu olevan matkalla sinne. Neito Siglena puhuu Ukon ihmeistä kauniisti ja vilpitön hymy silmissään.
Paroni Gian di Contarinin nuorin poika Raoul tunnetaan hyvänä ja oikeellisena ritarina. Vähän ennen sotaa siirtyi Raoul edesmenneen paroni Ussian von Hustin palveluksesta Hildegardin ritariksi, mutta sodan jälkeen ei häntä enää Dabris'ssa nähty. Isänsä maalla Dabris-Andarin etelärajalla kuuluu Raoul sodan jälkeiset vuodet palvelleen. Liekö sir Raoul nyt palannut vannomaan uskolisuuttaan kuningattarelle? Varmaa kuitenkin on, että vihkisormus tältä puhdasveriseltä ritarilta yhä uupuu.
Belvorilaisen paroni Dumonceaux'n sodan aikana urheutensa tähden ritariksi lyömä mies, joka on kotoisin Moulinsartin kylästä Dabris-Andarin länsiosista. Juuri muuta hänestä ei kukaan tunnu tietävän. Huhun mukaan hän on naimisissa, mutta kukaan ei tiedä vaimon nimeä tai sukua. Ehkä joku hovineidoista on mennyt salaa naimisiin tämän sotaurhon kanssa ja odottaa nyt miestään saapuvaksi hoviin.
Almorin virallisena lähettiläänä Eugenia on varsin merkittävä henkilö. Periaatteessa hän voi tehdä Almoria sitovia sopimuksia, joskin tärkeimmät vaativat kuningas Sterichin hyväksynnän. Lähettilääksi Eugenia tuli yllättäen aiemman lähettilään erottua. Siinä mielessä yllättäen että Eugenia on varsin nuori ja kokematon lähettilään tasoiseen virkaan, mutta toisaalta hänet tunnetaan älykkäänä ja oppineena ihmisenä ja hänellä on kuningatar Fyrondin tuki.
Institorii Heinrich on korkea-arvoisin kirkon edustaja paikalla ja hänen asemansa kirkon tarkastajana ja prelaatti Giacomo Matteon sihteerinä tekee hänestä vaikutusvaltaisen miehen. Esimiehensä tavoin Heinrich tunnetaan ankarana kirkollisen ja moraalisen kurin säilyttäjänä, joka ei epäröi tarvittaessa käyttää kaikkia lain suomia valtuuksia työnsä täyttämisessä. Nyt hän on Dabriissa tutkimassa edesmenneen pappi Bratoviuksen pyhiä tekoja, ja toivoo että tapahtumista tietävät tulisivat siitä hänelle kertomaan.
Majuri Filippe toimii tällä hetkellä Dabriissa Almorin armeijan edustajana ja värvääjänä. Filippe on ammattisotilas ja noussut nykyiseen arvoonsa rivimiehestä. Vaikka sukujuuriltaan hän ei ole kovin korkea-arvoinen, niin taistelukentällä ansaittu maine ja nykyinen virka-asema korvannee suurimmalta osin puutteet. Luonteeltaan hän on kunniallinen ja varsin jämäkkä mies, ja iästään huolimatta yhä naimaton.
Peder Nimova tunnetaan paremmin vain veli Pederinä, tai useimmiten vain hyvänä velinä, koska liikkuu useimmiten yksin. Hän on tavallinen munkki, mutta saanut mainetta siitä että on vuosien ajan kierrellyt pitkin maita auttaen ihmisiä hädässä ja opastanut heitä seuraamaan paremmin Ukon oppeja. Peder tuntuu väliin suhtautuvan omaan uskoonsakin yhtä ymmärtäväisesti kuin autettaviinsa, sillä hän ei ole niin tarkka muotoseikkojen kanssa eikä juurikaan kannata rangaistuksia, vaan parannusta ihmisten elämään.
Vähemmän tunnettu Ukon palvelija on veli Mapheus. Kai ensimmäisiä kertojaan on tämä veli Pederin seurassa Dabris'hin saapunut munkki palvelemassa Ukkoa luostarinsa ulkopuolella. Siksipä veli Pederiä arempi ja omiin oloihinsa vetäytyvämpi hän on. Mapheuksella on lahja kertoa Ukon rajattomasta armosta lyhyesti ja selkeästi tavallisen kansan kielellä. Arkisen kielen taukana on kuitenkin uskoltaan harras ja tahdoltaan hyvä Ukon pyyteetön palvelija.
Sir Arnim oli hänkin aikanaan Sikkimin linnassa opissa. Hän peri Gretswaldin maat vanhan paroni Arvidin saatua surmansa aivan sodan kynnyksellä, mutta joutui lähtemään kahakoita pakoon äitinsä perintömaille Ylvariin. Paroni Arnim tunnetaan rehellisenä, itsevarmana ja oikeudenmukaisena, mutta herkästi kiivastuvana miehenä.
Harvalla miehellä on julkeutta esiintyä avoimesti keisaria vastaan. Yksi näistä hurjapäistä on ritari André. Aikanaan johti Sir Gemais miehensä sotaan Belvorin puolesta, mutta häviön tullen oli urheimmankin pakko tunnustaa tappio. Silti pystyssä päin odottaa ritari André, kuinka vielä kerran nousee Belvorin mahti uudelleen. Siihen asti on hänen kuitenkin pakoiltava keisarin pitkää kättä.
Belvorista saapuneen ritari Andrè Gèmaisn viehkeä vaimo kuuluu seuraavan miestään kaikkialla tämän retkillä, niin taistelujen tuiskeessa kuin jännittävissä seikkailuissa vesikäärmeettä pyydystämässä tai runsaudensarvea etsimässä. Näistä retkistä Anette-rouva onkin ainakin hovin neidoille puhellut istuskellessaan ompelustensa tai runokirjan ääressä. Kaikesta huolimatta rouva vaikuttaa hieman murhemieliseltä; lienee hänellä ikävä kaukaiseen Carmellaan ja omaan kotiin.
Ritari Andrè Gèmaisn luotettu aseenkantaja seuraa uskollisesti herraansa ja tämän vaimoa seikkailusta toiseen. Fabian tunnetaan kohteliaana ja ylen ystävällisenä, hyvätapaisena ja aina avuliaana nuorukaisena, ja monen neidon sydän läpättääkin ilosta tämän katseen alla. Fabian on itsekin kotoisin pohjoisilta Belvorin mailta. Hieman haikeana hänkin kaukaisista isiensä maista kertoo
Sir Mikael Guerre, Belvorin sodan veteraani, oli pitkään kadonneiden listalla. Saatuan selville, että hänen entiset maansa olivat nyt rusticaanien hallussa, on tullut Dabris-Andariin etsimään onneaan ja uutta alkua elämälleen.
Belvorissa on maattoman ritari Bolengierin juuret, mikä myös oli koitua hänen kohtalokseen. Tuskin oli tämä seikkailija ehtinyt avioitua maalta tuomansa Fronika-neidon kanssa, kun veri jo veti hänet puolustamaan isiensä maita epätoivoisessa sodassa Rusticanian armeijoita vastaan. Niin kävi itsenäistyneen Belvorin romahduttanut sota myös ritari Endresin kohtaloksi ja kauan odotti vaimo Fronika Dabris'ssa turhaan miestään palaavaksi. Nyt kuitenkin liikkuu huhuja, että Endres olisi nähty tiellä Ulekista Dabris'hin. Liekö ritari noussut tuonpuoleisesta?
Knut on etsintäkuulutetun kuningas Rubenin kenraali ja armeijan komentaja. Tämä puoliörkkisotilas tunnetaan pätevänä komentajana ja kunniallisena miehenä, joskin melko jäykkänä. Hän johti Rubenin joukkoja sodassa Belvoria vastaan, joten ei ole erityisen suosittu Belvorissa siitäkään huolimatta että suhtautui väestöön paljon paremmin kuin rusticanialaiset komentajat. Viime aikoihin asti Knut on hoitanut järjestyksen pitoa Jharviassa ja Nediassa ja estänyt maata ajautumasta kaaokseen. Poistunut maasta sen jälkeen kun Jharvian linnassa tapahtui jokin selkkaus. Omaa aatelisarvon ja laajat maa-alueet Jharviassa.
Maanpetturuudesta etsintäkuulutetun kuningas Rubenin sisar saapui etsimään suojaa kuningattaren luota. Tietääköhän neito veljensä toimia ja olinpaikkaa? Neito on selvästi siunatussa tilassa. Mikähän hänet on ajanut matkaan keskelle kylmintä talvensydäntä?
Harvoin matkustavat neidot yksin, mutta lady Isadoran osaksi sattui saapua Dabris'hin yksin. Tiedetään, että neito etsii itselleen puolisoa. Häntä, joka neidon saa, odottavat suuret perintömaat ja kartano, jonka ovenpielet on silattu kullalla. Mutta vain kilvoittelemalla saattaa ritari saavuttaa Isadora-neidon suosion.
Lydia on edesmenneen Hans Briandtin, pahamaineisen sir Briandtin veljen, nuori leski. Miehensä veljen tekemä petosta tuskin voidaan pitää Lydian syynä sillä Lydia tunnetaan enemmänkin keveänä ja iloisena neitona kuin suuremmin maailman menoa ajatelleena poliitikkona. Iloisen luontonsa lisäksi Lydialla on tarjota perintömaansa mahdollisille kosijoille.
Pohjoisessa varttunut, kunnollisen oloinen aatelisnuorukainen, sotaorpo niin kuin sisarensakin. Saapuu linnaan sisarensa ja sepänkisällin seurassa. Tointako etsinee vai hankaluuksia?
Pohjoisessa maanpaossa kasvanut sotaorpo, eteläbelvorilainen aatelistyttö, joka veljineen saapuu linnaan etsimään - niin mitä?
Theofilus on Dabris'n kaupunkiin liiketoimintansa juuri muuttanut belvorilainen kauppias. Hän on tullut monen muunkin kauppiaan tavoin linnaan solmimaan kauppasuhteita.
Laspinilainen ritari ja maa-aatelin jäsen, joka on entuudestaan tunnettu lähinnä elostelevasta elämästään ja velkaongelmistaan. Hän kuitenkin taisteli vapaaehtoisena Marekin joukoissa Belvorin sodassa ja sodan jälkeen kiersi Belvorissa jakaen viljaa ja rahaa tarvitseville. Samalla kuulemma juominenkin on vähentynyt huomattavasti, joten ilmeisesti ilves pääsee pilkuistaan.
Vanha kauppias Laspinista on tunnettu ja pidetty hahmo sekä Dabriin kauppiaiden että eksotiikkaa hakevien aatelisten seurassa. Hauska seuramies ja erittäin luotettava kauppakumppani, jolta löytyy yleensä niin viisaita neuvoja kuin myös tarpeellisia tuotteita (tietenkin sopuhintaan).
Nuori, tunnetun laspinilaisen kauppiaan Gil Carriónin avustaja ja oikea käsi. Kun Gil tekee kauppoja, on Francesca aina lähellä kirjaamassa sovittuja vaihtokauppoja ylös. Vanha Gil hoitaa vielä itse kauppojen hieromiset, vaikka Francesca näyttääkin hoitavan kaikki käytännön asiat.
Juuri Rusticanian Almorin komentajaksi 28-vuotiaana ylennetty kenraali Christoffer Qatan on ylpeyden aihe sekä isälleen että keisarille. Belvorin sodan sankari on pienen seurueensa kanssa matkalla kohti Almoria. Ritari Christofferin vaimo Karin kaapattiin Scribiksen hovista jo kolme vuotta sitten, mutta mies etsii häntä yhä.
Christoffer Qatanin henkivartija. Kapteeni Teynturer on nimi, jonka jokainen rusticanialainen on kuullut urhoollisista teoistaan sodassa marsalkka Qatanin rinnalla. Belvorilaisten korvissa Teynturerin nimi tuokin sitten mieleen jotain aivan muuta.
Kenraali Qatanin johtaman rusticaaniseurueen kolmas jäsen. On kotoisin Belvorin puolelta rajaa, mutta jonka maat belvorilaiset itse polttivat! Toimii Qatanin kirjurina ja oikeana kätenä.
Rouva Arcagnoli on rusticanialainen korukauppias, joka saapui kaupunkiin reilu viikko sitten. Dabris'ssa Marsilia on ensimmäistä kertaa ja kuuluu aikovansa parin viikon oleskelun jälkeen jatkaa matkaansa Ulekiin. Tällä matkallaan Marsilia kertoo olevansa tutustumassa Dabris'n ja Ulekin käsityöhön ja luomassa kauppasuhteita paikallisiin käsityöläisiin. Yksityiselämästään Marsilia ei juuri puhu, mutta epäilemättä kaikki ei ole hyvin, jos hänen pitää yksin lapsensa ja laiska miehensä Rusticaniassa elättää.
Dalia on vanha kunnianarvoisa örkkiparonitar Jiridiksestä, Ulekin puolelta rajaa. Hänet tunnetaan rauhallisena henkilönä joka puhuu asiaa, ja harvoin hän suuttuu, mutta silloin syytä. Dalia on paikalla Ulekin päälliköidenneuvoston edustajana. Lisäksi Dalian serkku on naimisissa Turrosh Makin, Styakin jaarlin ja päälliköidenneuvoston puheenjohtajan kanssa. Dalialla on myös sukua Dabriissa, linnan pappi Guy de Renard on hänen serkkunsa, ja samoin kuningas Otto on samaa Heilgaardin sukuhaaraa Dalian kanssa.
Ärnhejar on Ulekin johtajan Turrosh Makin luottomies ja nyt paronitar Dalia Jelnasdottirin mukana. Ulekin vanhan uskonnon pappi, joten häntä kannattaa varoa, sillä skaldien teoista kiertää kauhutarinoita. Sanansa pitävä karu mies. Naimisissa belvorilaisen aatelisneidon Jelna Gretswaldin kanssa.
Jelna on Gretswaldien maineikasta sukua ja Paroni Arnimin sisar. Juuri ennen sotaa hän nai ulekilaisen Ärnhejar Kvalnirssonin ja on sen jälkeen asunut Ulekissa. Jelna tunnetaan mukavana ja älykkäänä naisena. Hän on palaamassa ensimmäistä kertaa sodan alkamisen jälkeen takaisin kotimaahansa.
Göran on yksi Ulekin päällikön Turrosh Makin luotetuimmista miehistä. Dabriissa hän on hoitamassa kauppaneuvotteluja ja hankkimassa viljaa. Huijata ei välttämättä kannata silla Göran tunnetaan paremmin berserkkinä, jonka kerrotaan tappaneen kymmeniä rusticaaneja yhden ainoan taistelun aikana. Hän oli myös yksi Belvorin sotaan osallistuneiden ulekilaisten johtajista.
Etelä-Ulekilainen käsityöläiläinen, tullut etsimään töilleen ostajia tai kenties paennut Ulekin jatkuvasti heikentyneitä oloja. Tullut Dabris-Andariin vaimonsa Gerdan kera.
Etelä-Ulekilainen käsityöläisen, Lars Hollerin vaimo, Gerda. Pariskunta on todennäköisesti tullut etsimään töilleen ostajia.
Oleg on ulekilainen pyhiinvaeltaja, joka on saapunut Dabris'hin kunnioittaakseen pyhimys Rurikia, koska tätä kaupungissa juuri nyt juhlitaan.
Sisar Brita on keski-ikäinen nunna, joka on tuomassa Dabriiseen "Pyhän" Bratoviuksen miekkaa, jolla Bratovius teki useita ihmetekoja.
Mestari Janus on iäkäs mies. Hän on elämänsä aikana oppinut tuntemaan aseet ja varusteet, ratsut ja linnakkeet. Dabris'n hovissa hänet otettiin tervetulleena vastaan, mutta vain matkalla mies lienee. Minne lie johtavat tämän ahavoituneen miehen retket?
Dabris'n hoviin on saapunut monenmoista vierasta. Giusellina-neiti lienee tullut kauimpaa, sillä niin rähjäiseltä hänen tamineensa vaikuttivat neidon kolkuttaessa linnanporteilla. On oikea skandaali ja häväistys, että neito matkaa ilman saattajia. Vaan ehkäpä syynä on Giusellinan alhainen syntyperä.
| päivitetty 1.2.2003 19:04 | © Maahinkainen ry |