Roolijako

Tässä siis savolaisten kyläyhteisöiden, Peiponmäen ja Havukkalan ihmiset, ikäjärjestyksessä. Ikäjärjestyksessä siksi, että ikä, kuten kaikki tiedämme, tuo muassaan viisautta ja vaurautta, taidon elää ja olla.

Tarvo, kylänvanhin (Juuso Marttila)

Tarvo on vanha äijä, kylän vanhin mies ja isoisä. Tarvo on ollut naimisissa Idan kannsa jo yli neljännesvuosisadan ja vielähän nuo näyttävät keskenään pärjäävän. Tarvolla on neljä hengissä olevaa lasta, Elna, Harri, Teemu ja Venla. Pojat ovat lähteneet maailmalle, mutta tytöt ovat naimisissa oman kylän poikien kanssa. Tarvo on Virvan serkku ja käytännössä elättäjä. Tarvo on jämäkkä äijä, rakastaa vaimoaan ja lapsiaan ja vaalii perinteisiä arvoja. Tarvolla on kokemusta vaikka minkämoisista jutuista, eikä ukon muistikaan vielä tunnu olevan pettämässä. Vaikka asiasta ei mitään ole sovittukaan, on hän kylän luonnollinen johtaja.

Vihtori, novgorodilainen kyläpäällikkö (Jaakko Virtanen)

Vihtori on kylänsä päällikkö ja tiukka kauppamies. Hän on ollut tekemisissä isompienkin herrojen kanssa. Vihtori on matkaillut paljon ja nähnyt polkunsa varrella vaekka mitä. Vihtori on naimisissa Irinan kanssa, jonka hän nai vain vuoden aiemman vaimonsa Viirin kuoleman jälkeen. Vihtorilla ja Irinalla on kaksi elossa olevaa lasta, Senja ja Heljä, molemmat vielä naimattomia nuoria neitoja. Viime talvena Vihtorin ja Irinan poika Seppo katosi kairaan ja häntä etsittiin molempien kylien väen voimin, mutta miestä ei ole sen koommin nähty. Vihtori on itsevarma ja joskus todella jääräpäinenkin mies, jota ikä ei aivan vielä ole saanut kiinni.

Untamo Klemetinpoika, juoppo (Arto Lampila)

Untamo tunnettiin kylillä vielä pari vuotta sitten kovana työmiehenä ja hyvänä isänä. Sitten Untamo jäi leskeksi ja hänen elämänsä lähti alamäkeen. Tuota alamäkeä on jatkunut tähän päivään saakka. Edes hänen uusi vaimonsa Elna ja aiemmasta avioliitosta jäänyt poikansa Ruuppo eivät ole onnistuneet hillitsemään hänen rappiotaan. Kelpo miehestä on tullut juoppolalli ja elämään kyllästynyt surkimus. Kylillä huhutaan paljon pahaa Untamosta, ja ikävä kyllä suurin osa tarinoista alkaa olla totta. Kaikki tuntuvat säälivän Untamoa, mutta vain kylän naisilla on sydäntä puuttua hänen asioihinsa. Untamo on Tenhon isoveli.

Ida Amalia, Tarvon vaimo, oikea emäntä (Anna Ulvinen)

Ida on kylän todellinen voimahahmo, perheensä maineesta huolta pitävä eukko, joka tunnetaan hyvänä taloudenpitäjänä. Idan leivät ovat aina olleet koko kylän parhaat. Hän on vanhakantainen ja viisas nainen, jolla on tilanteeseen kuin tilanteeseen hyviä neuvoja annettavanaan. Hän on naimisissaTarvon kanssa ja heillä on neljä elossa olevaa lasta, Elna, Harri, Teemu ja Venla, ikäjärjestyksessä. Lisäksi hän on nopeasti ystävystynyt kaikkien sukuun liittyneiden ihmisten kanssa - niin hänen miehensä serkusta Virvasta kuin hänen vävyistään Untamosta ja Ohtosta ja Elnan poikapuolesta Ruupostaon tullut hänelle suojatteja. Jos jostakin, on Ida vastuussa kylän naimakaupoista.

Virva, viisas nainen ()

Virva on kylän viisas nainen, noidaksikin häntä sanotaan. Hän on naimaton nainen ja joutuu sen takia elämään hyvin paljolti serkkunsa Tarvon varassa. Kylän nuori pappi Kyösti on hänen sisarensa Justiinan poika, joten tämä ottanee tulevan vuoden myötä vastuun tätinsä ylläpidosta. Virva tekee itsensä hyödylliseksi kylälle keräämällä suuret määrät erilaisia yrttejä, marjoja ja sieniä, joista hän osaa valmistaa jos jonkin sorttisia keittoja ja uutteita. Hänen uskotaan kykenevän tekemään taikoja ja aiheuttamaan mielihalujensa mukaan niin hyvää kuin huonoakin onnea kenelle vain. Virva on tavallisen oloinen keski-ikäinen nainen, joka ei puheissaan koskaan paljasta kykyjään, mutta usein niiden voima on nähty.

Helga Vilna Lailantytär, sotaleski (Saara Mustakallio)

Vilnan mies Jaakko joutui viime vuonna lähtemään sotimaan, kuten Tenho ja Ohtokin. Jaakko jäi sille tielleen, Tenhon mukaan hän kuoli Viipurin palossa viime vuonna, kun novgorodilaiset polttivat koko kaupungin. Niin Vilna jäi sotaleskeksi, eikä hänen tilannettaan ole suinkaan helpottanut juuri tehty muutto uuteen kylään. Vilnan ja hänen tyttärensä Sorjan talo rakennettiinkin sitten talkootyönä ja kaikki kylän asukkaat ovat antaneet heille osan omastaan niin, että he ovat pysyneet jotenkuten leivässä. Helppoa heillä ei ole ollut, mutta Vilna on ottanut onnettomuudet vastaan rauhallisesti ja valittamatta. Hän on vahva nainen, jonka elämää vieläkin varjostaa vuosi sitten kuolleen miehen muisto.

Tenho Klemetinpoika, maamies ja sotilas (Juri Lönn)

Kun sotaväkeen alettiin toissavuonna kysellä kruunun puolesta väkeä, totesi Tenho kylän neuvonpidossa ykskantaan: "Kylähän mie tästä jouvan, naematon ja muaton mies." Hän olikin yksi kolmesta sotaan lähteneestä ystäviensä Ohton ja Jaakon lisäksi. Takaisin tulivat vain naemattomat miehet, Ohto sotasankarina ja Tenho huhujen mukaan upporikkaana. He seurasivat sukulaisiaan tänne rajaseuduille ja ehtivät viime syksynä mukaan parahiksi sadonkorjuulle. Tenho on sydänjuuriaan myöten maanviljelijä, johon kaikki muut luottavat maanviljelyyn liittyvissä asioissa. Hän on tunnettu siitä, että vaikka hän aina ei ehkä olekaan se nopein älynlahjoiltaan, on hän hyväluonteinen ja omalla hiljaisella tavallaan viisaskin mies. Tenho on kova kalamies ja hänellä onkin enemmän verkkoja ja katiskoita vedessä kuin kellään muulla koko kylässä. Tenho on Untamon pikkuveli ja tämän pojan Ruupon kummisetä.

Irina Inkerintytär, novgorodilaisten kyläpäällikön vaimo (Elina Lappalainen)

Irina on Vihtorin vaimo. Heillä on kaksi hengissä olevaa lasta, Senja ja Heljä. Irina meni naimisiin Vihtorin kanssa ollessaan vasta 14-vuotias, joten hän on itsekin vielä varsin nuori. Irina on hymyileväinen ja puhelias nainen. Kun Seppo, Vihtorin poika, viime talvena katosi, oli Irina pitkään todella järkyttynyt asiasta. Hän rakastaa selvästikin tyttäriään, eikä antaisi näille tapahtua mitään pahaa.

Elna Amanda Idantytär, juopon vaimo ja juoruaja (Soila Kyyriäinen)

Kun Elna nai Untamon, kaikki luulivat hänen tehneen hyvän naimakaupan. Untamon juopottelu on kuitenkin vain pahentunut, eikä Elna todellakaan ole säästellyt sanojaan miestään sättiessään. Elna voi olla todella inhottava, jos häntä ärsyttää, mutta hyvinä hetkinään hän on toisaalta erinomainen emäntä ja miellyttävä ihminen. Hän on kuitenkin ottanut miehensä saamattomuuden hyvin raskaasti ja se näkyy. Elna on kuitenkin ollut hyvin hellä ja huolehtivainen äitipuoli miehensä pojalle Ruupolle, jota hän selvästikin on oppinut rakastamaan, onhan poika ollut hänen apunaan vaikeina aikoina. Elna on Tarvon ja Idan tytär ja Venlan isosisko.

Reima Kuninkaanpoika, metsämies ja käsityöläinen (Asko Soukka)

Reima on jo paljon maailmaa kierrellyt mies, joka tunnetaan kylillä kovana jutunkertojana ja kätevänä miehenä, jolta sujuu niin puu- kuin metallihommatkin tarpeen vaatiessa. Reima on kuulemma joskus ollut kirkkoakin rakentamassa, joten kyläläiset ovat uskoneet hänen käsiinsä kylän kirkon suunnittelun. Reima on kierrellyt vaikka kuinka pitkällä, on kuulemma käynyt melkein Turussa asti! Hän on myös kylän parhaita metsästäjiä ja innokas kalan narraaja, jota pidetään yleiseti kovana työmiehenä. Hän on Ohton serkku ja hänet on kihlattu novgorodilaiselle Heljälle.

Ohto Jutinpoika, sotasankari (Jonni Marttila)

Käänteentekevä kohta Ohton elämässä oli sota. Sotaan lähtiessään Ohto oli avoin ja hyväntuulinen nuorukainen, mutta sodasta palasi hiljainen ja vakavamielinen mies, joka ei mielellään puhu koko tapahtumasta muiden kuin Tenhon kanssa, joka itsekin otti osaa sotaan. Kaikki tietävät Ohton uroteoista, kuinka hän pelasti Paroonin sodassa ja tappoi aivan yksin vastavihityn vaimonsa Venlan kimppuun karanneen karhun keskitalvella. Tuon talvisen käsirysyn seurauksena Ohto joutui olemaan vuoteen omana monta kuukautta ja on vieläkin heikossa kunnossa. Hän kuitenkin on parantunut hyvin ja uskoo voivansa ottaa osaa kylän töihin jo ensi viikolla. Ohton kerrotaan osaavan lukea. Ohto on Reiman serkku ja koko kylän ylpeyden aihe.

Matilda, Isä Kyöstin suojatti (Iiris Hokkanen)

Matilda on kotoisin Turusta ja on ollut kylässä vasta muutaman viikon. Hän on Isä Kyöstin suojatti, sattuman ja ystävyyden kautta. Turussa ollessaan Kyösti oli ystävystynyt Asikka-nimisen miehen kanssa ja tämä oli Kyöstin tietämättä tehnyt tästä omaisuutensa perijän. Pari kuukautta sitten musta surma tappoi Asikan, ja tämän raskaana oleva nuori leski Matilda jäi perheettömänä perijän, Isä Kyöstin, vastuulle. Niinpä Matilda joutui matkaamaan kauas rajamaille, hänelle aivan vieraisiin olosuhteisiin. Matildalla on selvästi vielä paljon oppimista elämästä, hän ei osaa oikein mitään eikä ole vielä päässyt oikein mukaan kylän elämänrytmiin.

Isä Kyösti, kylän nuori pappi (Marko Ikonen)

Isä Kyösti on kylän nuori pappi, joka on ollut Turussa asti oppia saamassa. Hän on vasta valmistunut ammattiinsa, mutta hän on tiukka asemastaan ja harras uskovainen. Kyösti on Virvan sisarenpoika. Hän asettui asumaan rajamaille, vaikka hänen vanhempansa Justiina ja Matukka ovat vieläkin hengissä, sillä hänestä rajamailla "Usko ehkä on helpommin unohdettavissa, mutta juuri siitä syystä sitäkin tarkemmin syytä varjella." Kyösti on valmis joustamaan uskonasioissa, jos tapa ja terve järki sitä sallivat. Kaikki kyläläiset ovatkin oppineet tuntemaan hänet miellyttävänä, joskin silloin tällöin hieman ankarana miehenä.

Ruuppo Untamonpoika, nuori kyläläinen (Joona Lönn)

Ruuppo on Untamon, kylän juopon, ainoa elossa oleva lapsi. Hän on työteliäs ja kaikkien mielestä todella mukava poika. Ruuppo on joutunut viimeiset vuodet käytännössä huoltamaan isäänsä ja äitipuoltaan Elnaa. Ruuppo on kuitenkin kantanut taakkansa kuin aikamies. Siitä häntä onkin kovasti kehuttu kylillä, mikä saakin hänet aina hieman punastumaan. Ruuppo on ujo mutta kiva poika, jonka ahkeruutta usein on saatu ihmetellä.

Venla Idantytär, sotasankari Ohton nuori vaimo (Ullriikka Nokelainen)

Venla on Ohton nuori vaimo, joka selvästikin jumaloi miestään. Hän ja Ohto ovat jo pidempään katselleet toistensa perään, ja viime talvena he viimein menivät naimisiin. Venla on koko talven ollut hyväntuulinen ja mieluusti pitänyt huolta miehestään tämän haavoituttua taistelussa karhun kanssa. Venla on Tarvon ja Idan tytär ja Elnan pikkusisko.

Aulis, pelimanni ja kulkuri (Miikael Saaristo)

Aulis on kuljeksija ja koko pitäjän paras pelimanni. Hän on kaikkien tuttu, kenen mitäkin kautta. Vihtorilla hän oli viime kesänä renkinä jonkin aikaa ja Peiponmäessä hän kävi Ohton ja Venlan häissä soittamassa. Aulis on viehättävä nuori mies, joka kertoilee juttuja niin paljon kuin ihmiset vain niitä kuunnella jaksavat. Aulis oli Peiponmäessä vain läpikulkumatkalla, mutta kun hän kuuli juhlien olevan tulossa, hän jäi kylään soittaakseen niissä. Aulis on muutenkin pyörinyt Peiponmäessä aika paljon viime aikoina, on kai alkanut jo huomata, miten menestyvä kylä on jo nyt.

Sorja Vilnantytär Walpuri, huono-onninen neito (Ritva-Liina Kataja)

Sorja on Vilnan ja sodassa kuolleen Jaakon tytär, joka on joutunut kestämään monenlaisia koettelemuksia viime talven aikana. Hän on saanut tehdä töitä kuin miehet konsanaan, mutta on kestänyt sen kaiken valittamatta. Vaikka koko kylä on tukenut Sorjaa ja hänen äitiään, ovat heidän asiansa oikeastaan todella huonolla mallilla, kun talossa ei ole ainoatakaan miestä. Sorja on näppärä nuori tyttö, jonka harvoin kuullaan toisista pahaa sanaa sanovan.

Senja Irinantytär, novgorodilainen neito (Senni Lipponen)

Senja on Vihtorin ja Irinan tytär, joka on heidän muassaan juhlimassa. Senja on tunnettu kauniina ja sanavalmiina tyttönä, jolla on taipumuksia hyväksi emännäksi, kun kerran naimisiin pääsee. Senja on säntillinen ja taitava kaikissa töissä, joihin ryhtyy, mutta myös huumorintajuinen ja nokkela keskustelija. Harvat eivät pidä Senjasta. Senja on myös todella taitava kutoja. Senja on Heljän isosisko. Hän pitää siskostaan todella paljon ja löytää yleensä järkevän selityksen tämän toilailuille silloinkin, kun Heljä itse ei ole sellaista keksinyt.

Heljä Irinantytär Kultavilja, novgorodilainen neito (Loviisa Kataja)

Heljä on Senjan pikkusisko, jolla on aivan eri taipumukset kuin sisarellaan. Hän on tunnettu haihattelustaan ja huolimattomuudestaan sekä siitä, että hän tuntee metsän kasvit ja eläimet jo nyt paremmin kuin monet metsämiehetkään. Hänellä on tapana olla jo aamutuimaan liikkeellä metsässä ja hänet on useita kertoja nähty puhuvan metsän eläimille ja suurille pahkaisille koivuille. Heljä on aurinkoinen ja iloinen tyttö, joka uskoo syvästi vanhan kansan opetuksiin. Vanhempien ihmisten seurassa hän kuitenkin on hieman hiljainen. Heljä on Vihtorin ja Irinan tytär, ja hänet on kihlattu Reimalle.