/ Teatteriravintola Niili / Maailma / Vuoden 1928 keskeiset teemat
Tehdyt toimenpiteet

Vuoden 1928 keskeiset teemat

tekijä: MaahinkainenViimeisin muutos keskiviikko 17. Toukokuuta 2006, 16.14

Hyvin lyhyt johdatus 1920-luvun lopun suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vuoden 1928 mediamaisemaa hallitsevat sanomalehdet. Jokaisessa kaupungissa on useita kilpailevia lehtiä, joista monet edustavat kilpailevia puoluekantoja. Tuoreimmat uutiset löytyvät lehtien iltapäiväpainoksista, joita voi välillä ilmestyä useitakin päivässä. Helsingissä pääuutisvälineen asemasta kamppailevat Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi. Lehtien yleisönosastot ovat tärkeitä julkisen keskustelun foorumeita.

Radio on nuori, kokeellinen välinen. Joidenkin mielestä se on turhaa humpuukkia, josta ei ole koskaan mihinkään. Suomen Yleisradio on perustettu kaksi vuotta sitten (1926), Radion sinfoniaorkesteri edellisenä vuonna (1927). Yleisradion tarpeellisuudesta keskustellaan yhä, käytetäänhän sen toimintaan valtion verorahoja. Ohjelmaa radiosta tulee muutamia tunteja päivässä, kuuluvuus on heikkoa ja vastaanottimet kalliita. Epäilläänpä jopa ulkomaisten radioasemien voivan turmella nuorisoa paheellisilla ohjelmillaan ja syntisellä musiikilla.

Elokuva on levinnyt Suomeen ja maassa on jo satoja pieniä elokuvateattereita. Kansa käy ahkerasti katselemassa eläviä kuvia, vaikka filmi onkin paloherkkää ja onnettomuuksia tapahtuu. Viipurissa oli muutamia vuosia sitten tuhoisa teatteripalo, jossa kuoli useita ihmisiä.Vapaussota kadulla

Valokuva on voimakas ja sykähdyttävä media. Kuvia paljon käyttävät lehdet kuten Suomen Kuvalehti ovat suosittuja esittelemiensä eksoottisten näkymien ansiosta.

Sisällissodasta, jota vapaussodaksi kutsutaan, on kulunut kymmenen vuotta. Suojeluskunnat järjestävät näyttäviä marsseja ja muistotilaisuuksia pitkin vuotta. Itsenäisyyspäivän juhlinnasta odotetaan suuria. Lehdissä muistellaan ”punakapinan hirveyttä” ja ylistetään ”sankarillisen suomalaisen kansan voittoa ulkomaisista joukoista ja barbaarisista bolshevikeista”.

Uskonto on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Papisto on tärkeässä asemassa julkisesta moraalista ja elämänarvoista puhuttaessa. Maaseudun väki suhtautuu kristinuskoon vielä kaupunkilaisiakin kunnioittavammin. Jos urbaanien ajattelijoiden parista muutama ateisti löytyy, he pitävät asiasta suunsa vakaasti supussa.

Kommunismi on kansakuntaa yhä jakava avoin haava, joka muistuttaa sisällissodasta. Vasemmistolaiset aatteet voivat olla vahvoja köyhälistön parissa, mutta salonkikelpoisia ne eivät enää ole. Suojeluskuntalaiset ja muut oikeistolaiset pitävät kommunisteja epäilyttävinä ihmisinä - suorastaan maanpettureina.

Urheilua seurataan ja harrastettaan innokkaasti. Suojeluskunnat järjestävät suosittuja hiihto- ja juoksukilpailuja. Suomalaisia painijoita ja pitkän matkan juoksijoita pidetään suorastaan sankareina.Tuhoisa ajoneuvo-onnettomuus

Liikenneonnettomuudet ovat yleisiä kauhistelun aiheita. Jopa ”kuudenkymmenen kilometrin tuntivauhdilla kiitävät hurjapäät” aiheuttavat teillä vaaratilanteita, jotka johtavat välillä kuolonkolareihin. Automobiilien yleistä turvattomuutta päivitellään yleisönosastoilla ja pääkirjoituksissa, toreilla ja kahviloissa. Samana vuonna on sattunut myös useita junaonnettomuuksia, joissa on kuollut ihmisiä. Viimeksi kolme kuoli Helsingin lähellä elokuussa, auton jäädessä junan alle.

Tekniikan kehitys ihmetyttää kaikkia. Amerikkalaiset ja saksalaiset tuottavat varsinkin ihmeellisen kummallisia välineitä jos mihin tarpeeseen. Suomen Kuvalehden artikkelissa esitellään ”amerikkalainen laskentokone” ja mietitään josko ”siitä voisi kehittyä suoranainen ajattelukone”.

Kaksikymmentäluku on tavallaan lentämisen kulta-aikaa. Lentäjiä pidetään yleisesti sankareina, jotka uhmaavat hurjia luonnonvoimia. Ilmalaiva Italian katoaminen ja miehistön dramaattinen pelastusoperaatio ovat yhä yleisiä puheenaiheita. Viipurissa alkukesästä tapahtunut lentokoneturma pyörii myös keskusteluissa. Viisi sai surmansa koneen syöksyessä maahan ja syttyessä palamaan.

Kieltolaki on ollut voimassa kohta kymmenen vuotta, tammikuusta 1919 alkaen. Alkoholin valmistaminen, myyminen, kuljettaminen ja säilyttäminen on sallittua vain lääketieteellisiin, teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Käytännössä pirtun salakuljettaminen ja pimeän viinan kauppa on hyvin yleistä. Toisille trokarit ovat sankareita, toisille rikollisista inhottavimpia. Jokaisessa kaupungissa toimii salakapakoita ja monissa ravintoloissa myydään alkoholijuomia salaa tiskin alta. Lääkäreiden ja apteekkareiden huhutaan kirjoittavan pirtureseptejä lisätienestejä varten.

Tuukka Tenhunen