Sananen hintatasosta ja rahan arvosta

Vuosikymmenen lopun Helsingissä asui 200 000 ihmistä. Alkava teollistuminen oli luonut pysyvän muuttovirran maaseudulta kaupunkeihin, mutta vielä 1930-luvulle tultaessa suurin osa suomalaisista asui kuitenkin edelleen maalaiskunnissa ja yli puolet väestöstä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Olavi Paavolainenkin kirjoitti että Helsingissäkin saattoi ”pahemman hengenvaaran uhkaamatta lukea kadun yli mennessään Koskenniemen pisimmän elegian ja pistäytyä ruokatunninkin aikana raitiotiellä ajaen maaseudun ilmaa hengittämässä.”

Kulutuksen rakenne säilyi samankaltaisena kuin vuosisadan alussa, mutta autojen, puhelin- ja radioyhteyksien tiheys sekä elokuvissakäyntien määrä kasvoivat huomattavan nopeasti. Modernit laitteet levisivät ihmisten tietoisuuteen ja niihin törmättiin aiempaa huimasti useammin arkipäiväisessäkin elämässä. Kun Helsinkiin avattiin vuoden 1930 marraskuussa Stockmannin tavaratalo, se koettiin "uuden ajan airueeksi" ja modernin maailman symboliksi.

Muutamia hintatietoja vuosilta 1926-1928

Elintarvikkeita:

• Litra kuorimatonta maitoa 1,70 mk
• Kappa perunoita 3,80 mk
• Paistinaudanliha 11,50 mk/kg

Vuokria:

• Hellahuone 190-655 mk /kuukausi
• Kaksi huonetta ja keittiö 1027 mk /kuukausi

Palkkoja:

• Raitiovaunun kuljettaja 1850 mk kuukaudessa
• Rahastaja 1150 mk kuukaudessa

Sekalaisia:

• Raitiovaunun kertamaksu 1 mk
• Paketti pesuainetta 4 mk
• Savukeaski 3 mk
• "Tavalliset miesten boksinahkakengät" 160 mk
• Miesten villakankainen valmispuku 700 mk
• Naisten ääni – lehden vuositilaus 25 mk
• Hakkapeliitta – lehden vuositilaus 52 mk
• Glaser-piano 11700 mk

Yleisesti vuoden 2000 elinkustannusindeksiin verrattuna vuoden 1927 tuhat markkaa oli vuoden 2000 rahassa ostovoimansa puolesta 1460 markkaa.