Vuosikymmenen lopun Helsingissä asui 200 000 ihmistä. Alkava teollistuminen
oli luonut pysyvän muuttovirran maaseudulta kaupunkeihin, mutta vielä
1930-luvulle tultaessa suurin osa suomalaisista asui kuitenkin edelleen
maalaiskunnissa ja yli puolet väestöstä sai toimeentulonsa maa- ja
metsätaloudesta. Olavi Paavolainenkin kirjoitti että Helsingissäkin saattoi ”pahemman
hengenvaaran uhkaamatta lukea kadun yli mennessään Koskenniemen pisimmän
elegian ja pistäytyä ruokatunninkin aikana raitiotiellä ajaen maaseudun ilmaa
hengittämässä.”
Kulutuksen rakenne säilyi samankaltaisena kuin vuosisadan alussa, mutta
autojen, puhelin- ja radioyhteyksien tiheys sekä elokuvissakäyntien määrä kasvoivat
huomattavan nopeasti. Modernit laitteet levisivät ihmisten tietoisuuteen ja
niihin törmättiin aiempaa huimasti useammin arkipäiväisessäkin elämässä. Kun
Helsinkiin avattiin vuoden 1930 marraskuussa Stockmannin tavaratalo, se koettiin
"uuden ajan airueeksi" ja modernin maailman symboliksi.
Muutamia hintatietoja vuosilta 1926-1928
Elintarvikkeita:
Vuokria:
Palkkoja:
Sekalaisia:
Yleisesti vuoden 2000 elinkustannusindeksiin verrattuna vuoden 1927 tuhat markkaa oli vuoden 2000 rahassa ostovoimansa puolesta 1460 markkaa.